Uuden kommodorimme Markku Kutvosen tervehdys

Hyväntuulista Uutta Vuotta! Uusi vuosikymmen on alkamassa ja olen juuri aloittanut uutena kommodorina kerhossamme. Omalta osaltani se tulee olemaan neljäs vuosikymmen aktiivisena veneilijänä sekä purjeveneillä että moottoriveneillä saaristossa. Peruutuspeiliin on aina helppo vilkaista ja kun hivenen katsoo mitä viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut, on vaikea edes kuvitella mitä 2020 luku tuo tullessaan. Ympäristöasiat, digitalisaatio ja sen tuomat uudet liiketoimintamallit, kaupunkien tihentyminen, kaikki asioita, jotka tavalla tai toisella vaikuttavat myös harrastukseemme.

Edeltäjieni johdolla on tehty hienoa työtä viimeisten vuosien aikana, kerho on laadullisesti, operatiivisesti ja taloudellisesti hyvällä pohjalla. Siitä valtavat kiitokset Markulle Markulta, unohtamatta koko hallitusta, monitaitoisia suoriutujia kaikki. Onnekseni saan periä saman toimintakykyisen joukkueen, joten meillä asiat lyhyellä tähtäimellä ovat kunnossa. 

Veneily harrastuksena ei ole vähenemässä, veneitä myydään ja tuodaan ulkomailta jatkuvasti lisää. Venekerho yhteisönä kuitenkin on murroksessa, kerhojen vapaaehtoistyö, joka on välttämätöntä kustannusten kurissa pitämiseksi, on jäämässä yhä harvempien käsiin. Se ei ole kestävä malli, koska ikäjakauma (ja myös sukupuolijakauma) vääristyy. 

Tarvitsemme nuorempaa sukupolvea jatkamaan kerhomme arvokasta toimintaa jäsentensä hyväksi. Venekerhon hallitus on jo viime vuoden puolella aloittanut sääntöuudistustyön ja pian kutsumme jäsenet antamaan uudesta mallista palautetta, tavoitteena saada uudistus jäsenkokouksista läpi tämän vuoden puolella. Ensimmäiset sisältöesittelyt jo maaliskuussa, seuratkaa kerhon sivuja ja tiedotteita.

Ajattelimme myös tehdä pieniä kokeiluja: Hallitustyöskentelyn ja säännöllisten talkoopäivien välissä on ammattimaisten vapaaehtoistoimijoiden mentävä rako: apunamme voisi esimerkiksi olla osaajia, joille oman ammattinsa puolesta on helppoa toimia kerhon tulevaisuuden hyväksi hallituksen tukemana, kevyellä toimintamallilla. Hyvänä esimerkkinä viestintä: sosiaalisen median käyttö, joka on kerhon mittakaavassa aika pieni juttu ammattilaiselle, olisi erinomainen mahdollisuus vapaaehtoisille osaajille auttaa kerhon uudistumisessa. Aikaa menee juuri niin paljon kuin halutaan ja samalla pääsee käyttämään omaa osaamistaan kerhon hyväksi. Tämänkaltaisia kokeiluja teemme tänä vuonna ja Te, arvoisat kerhon jäsenet, olette avainasemassa näiden kokeilujen menestyksessä. Jos olet kiinnostunut, niin allekirjoittanut voi kertoa lisää. Olemme parhaimmillamme, kun teemme yhdessä töitä harrastuksemme hyväksi

Mukavaa kevättä kaikille, enää muutama kuukausi, kun saamme aloittaa kevättyöt.

Markku Kutvonen

Markku Kutvonen
Kommodori
m/s Merianna

Espoon Merikoulu on SPV:n Vuoden Kouluttajaseura 2019

Espoon Merikoulu palkittiin Vuoden Kouluttajaseurana Suomen Purjehdus ja Veneilyn 2019 palkintogaalaassa Helsingin Kalastajatorpalla 30.11.2019.

SPV:n hallitus perusteli valintaa seuravin sanoin:

”Espoon Merikoulu on tehnyt timanttista työtä jo vuosia. Viime aikoina kurssitarjonta ja koulutus on kasvanut entisestään. Espoon Merikoulu on toteutettu yhteistyössä Espoon Merenkävijöiden, Espoon Pursiseuran, Kivenlahden Venekerhon, Laurinlahden Venekerhon ja Soukan Venekerhon kanssa”

Palkinnon vastaanottivat Tuomas Huikko (KLV), Ari Aronniemi (SVK) ja Ari Mäkelä (LLV) (Kuva Vesa Koivunen)

Espoon Merikoulu ei tarkasti ottaen ole veneseura sanan tavanomaisessa merkityksessä, vaan siihen kuuluvien seurojen perustama yhteistyöorganisaatio, joka perustettiin v. 2005, alunperin kolmen Espoonlahden seuran, Soukan Venekerhon (SVK), Laurinlahden Venekerhon (LLV) sekä Kivenlahden Venekerhon (KLV) koulutusyhteistyötä varten. Myöhemmin toiminta on laajentunut ja mukaan liittyivät Espoon Pursiseura (EPS), Espoon Merenkävijät (EM). Tällä hetkellä keskustellaan kahden muunkin espoolaisen seuran mukaan liittymisestä.

Espoon Merikoulu tarjoaa jäsenilleen monipuolisesti veneilyyn liittyviä kursseja ja koulutuksellisia kerhoiltoja eri teemoilla. Vuoden 2019 aikana Espoon Merikoulu järjesti yli 30 koulutustapahtumaa.    

Espoon Merikoulu är årets skolningsförening 2019

Förbundet för segling och båtsport SBF utsåg Espoon Merkoulu till årtes skolningsförening 2019 under den årliga prisutdelnings galan på Fiskartorpet i Helsingfors den 30.11.2019.

SBF motiverade valet med orden:

”Espoon Merikoulu har gjort ett diamantvärt jobb redan i flera år. Under den senaste tiden har kursutbudet och skolningarna ökat ytterligare. Espoon Merikoulu bygger på ett samarbete mellan Espoon Merenkävijät, Espoon Pursiseura, Kivenlahden Venekerho, Laurinlahden Venekerho -Larsviks Båtklubb och Soukan Venekerho”

Tuomas Huikko (KLV), Ari Aronniemi (SVK) och Ari Mäkelä (LLV) tog emot diplomet
(Bild Vesa Koivunen )

Espoon Merikoulu är egentligen inte en förening i ordets traditionella bemärkelse utan en av föreningarna etablerad samarbetsorganisation som grundades år 2005 ursprungligen av tre föreningar i Esboviken, Soukan Venekerhon (SVK), Laurinlahden Venekerho – Larsviks Båtklubb (LLV) samt Kivenlahden Venekerhon (KLV) för att underlätta samarbetet kring skolningar. Senare har verksamheten utvidgats och ytterligare föreningar som Espoon Pursiseura (EPS) och Espoon Merenkävijät (EM) har anslutit sig. För tillfället diskuteras även med ytterligare två föreningar i Esbo som är intresserade av att medverka i Espoon Merikoulu.

Espoon Merikoulu erbjuder sina medlemmar ett mångsidigt utbud av seglings- och båtrelaterade kurser samt klubbkvällar med olika skolningsteman. Enbart under året 2019 ordnade Espoon Merikoulu mer än 30 olika skolningsevenemang.

(Teksti Nina Blomqvist-Kutvonen)

Tunnelmia Jacobshamnin syysretkeltä

Kerhon Syysretki 26.-27.8. vei tänä vuonna Inkoon Jakobshamniin. Kovasta läntisestä (vasta-)tuulesta huolimatta retkeen osallistui mukavat 6 venekuntaa käsittäen yhteensä 14 veneilijää. Ensimmäiset saapuivat perille jo alkuiltapäivästä, viimeiset juuri ennen saunavuoron alkamaista. Sataman sauna tarjosi erinomaiset löylyt kertalämmitteisen kiukaan ja ilmavan löylyhuoneen ansiosta. Illallista nautittiin porukalla sataman ravintolassa. Suosituin annos oli sataman hampurilainen. Ilta eteni mukavassa seurassa, hienojen ja mielenkiintoisten tositarinoiden merkeissä. Saimme lisäksi nauttia yhden jäsenemme viihdyttävästä ja humoristisesta mieslaulusta. Onnistunut ja hieno ilta!

Sunnuntaiksi tuuli tyyntyi kokonaan, joten Jakobshamnin eteläpuolelle suunniteltu purjehduksen lähtö siirrettiin muutamalla tunnilla Porkkalanselän itäpuolelle. Tuuli oli kuitenkin kevyttä myös puolen päivän jälkeen, joten Syyspurjehdusta virallisessa muodossaan ei pystytty toteuttamaan. Vain kaksi venettä osallistui tarvittavan määrän ollessa kolme.

Kim Westberg

Satamaa ja Laurinlahtea esittävien valokuvien keräys

LLV järjestää jäsenkunnalleen ja muillekin laurinlahtelaisille tarkoitetun kuva-aineiston keräyksen. Kuvien ei tarvitse olla lahjoittajan itsensä ottamia – kyse on historia-aineiston keräyksestä, ei valokuvauskilpailusta.

Kerää omasta arkistostasi kerhon toimintaan ja erityisesti Laurinlahden historiaan liittyvää kuva-aineistoa taltioitavaksi tulevienkin laurinlahtelaisten iloksi. Erityisen tervetulleita ovat kaikki Laurinlahden huvilayhdyskunnan historiaan liittyvät kuvat -90 lukua edeltävältä ajalta, myös ne jotka eivät suoranaisesti liity veneilyyn. Erityisesti olemme kiinnostuneet satamaa ja rantaa, veneitä, yhdyskunnan tapahtumia, sekä alueen vanhaa rakennuskantaa ja puutarhoja esittävistä kuvista. Myös henkilökuvat ovat tervetulleita, liitä niihin kuitenkin tieto, keitä kuvassa on.

Jos käytössäsi on digitaaliset aineistot, toivomme saavamme niistä kopiot, mieluiten TIF -tiedostomuodossa mikäli mahdollista. Voit kuitenkin luovuttaa keräykseen aineistoja sekä diakuvina, paperiprintteinä, että negatiiveina. Olemme kiinnostuneita myös kaitafilmeistä ja nauhoitetuista videoista. Kaikki ei digitaalinen aineisto luonnollisesti digitoinnin jälkeen palautetaan omistajilleen ja saat halutessasi myös omaan käyttöösi digitaaliset kopiot. Otamme kuitenkin aineistosta jatkokäsittelyyn vain ne kuvat, joilla katsomme olevan yleistä mielenkiintoa (tämä ei siis ole tilaisuus digitoida ilmaiseksi koko kuva-arkistonsa!).

Mikäli kuva-arkistossasi on tällaista materiaalia, ole yhteydessä projektin vetäjään Ari Mäkelään p. 050 5447009 tai e-mail ari.makela@pp.inet.fi.
Huom: älä lähetä kuva-aineistoja tähän sähköpostiosoitteeseen! Ne ovat yleensä liian suuria tiedostoja liikuteltaviksi e-mailitse ja tukkivat postilaatikon. Sovin kunkin lahjoittajan kanssa erikseen, miten jo valmiiksi digitaaliset aineistot kätevimmin siirretään. Muu materiaali noudetaan lainaajalta erikseen sovittavalla tavalla.

Katsomme aineiston luovuttajan antaneen aineistoon myös julkaisuluvan LLV:n julkaisuissa, sekä painetuissa, että netissä, ellei luovuttajan kanssa nimenomaan toisin sovita.

Starttikanuunan käyttöohje

Starttikanuunan turvallinen käyttö edellyttää seuraavien ohjeiden noudattamista.
Aseella saa ampua vain 12 cal. mustaruutiladattuja signaalipatruunoita. Sen lukkoa ei ole tehty kestämään savuttomia patruunoita saati haulilatauksen aiheuttamaa painetta.

Tykin iskuri puhkaisee nallin ja aseen takasektoriin lentää ruudinkappaleita ja mahdollisesti myös nallista irronneita metallimuruja. Käytä suojalaseja tai käänny selin aseeseen ampuessasi sillä.

Putken suuntaan lentää ruudinkappaleita ja patruunan tulppa. Roiskeet vaivat aiheuttaa silmävammoja. Ketään ei saa olla ampumasektorissa. Laukauksen ääni voi vahingoittaa kuuloa.

1. Löysää putken korotusta pitävää hihnaa
2. Viritä hana
3. Avaa lukko kiertämällä lukitusrengasta vastapäivään
3. vedä lukon luisti ulos ja aseta patruunan kanta lukon uraan
4. Sulje lukko ja kierrä lukitusrengas kiinni, ase ei laukea jos lukko on lukitsematta
5. Kiristä putkea pitävä hihna
6. Siirry laukaisuvaijerin mitan päähän aseesta suoraan aseen taakse. Jos sinulla ei ole suojalaseja, käänny selin aseeseen
7. Nykäise kevyesti laukaisuvaijerista
8. Poista hylsy
9. Käytön jälkeen puhdista ja öljyä ase. Puhdistusvälineet ovat lavetissa olevassa kotelossa

Laatinut
AM

Köysityökurssi Laurinlahden Venekerholla 27.2.2016

Tänä vuonna LLV:n panos Espoon merikoulun yhteiseen tarjontaan liittyy köysitöihin ja sääoppiin. Meteorologijäsenemme Kari Österberg on pitänyt sääkursseja yli vuosikymmenen ja se pidettiin jälleen 31.3.2016, mutta köysityökurssi on aivan uusi osa Espoon merikoulun tarjontaa.

Köydet kuuluvat veneen kaikkein tärkeimpiin varusteisiin. Paitsi että ne ovat välttämätön osa toimivaa venettä, niihin – kuten useimpiin muihinkin asioihin jotka kantavat mukanaan tuhatvuotista historiaa – liittyy myös paljon kulttuuria. Tämä tekee niistä erityisen mielenkiintoisen aiheen. Veneen köysistä  ja veneilijän taidosta käsitellä niitä lahjomattomasti erottaa osaavan ja huolellisen veneilijän niistä muista.

Mitään rakettitiedettä köysiin ei toki liity. Köysien tekniikka on kohtuullisen yksinkertaista ja niiden käsittelyyn tarvittava käsityötaito on lähinnä verrattavissa lettipullan leipomiseen – kunhan sen osaa.

Aloitimme kurssin reilun puolen tunnin esitelmällä siitä, mitä köysistä on hyvä tietää jo ennen kun asettuu venetarvikeliikkeen kymmenien rullien eteen tekemään valintaansa. Tosiasia nimittäin on, että matkavenekokoluokan veneen laadukkaaseen köysivalikoimaan ja niihin liittyviin kiinnitysvarusteisiin joutuu joka tapauksessa käyttämään useampia satoja euroja rahaa. Kuinka paljon vastinetta tälle rahalleen saa, riippuu aivan siitä, miten hyvin osaa valita oikean köyden (ja niihin liittyvät tarvikkeet) oikeaan paikkaan. Sellaisista ominaisuuksista, joita ei tarvitse, ei kannata köysissäkään maksaa. Toisaalta väärässä paikassa säästäminen saattaa tulla erittäin kalliiksi.

Kurssin varsinainen pääaihe kuitenkin oli köysiin liittyvät käsityöt, joita meille opetti Lasse Ericsson. Lasse on merikapteeni ja paitsi että hän on tehnyt vuosikymmenien työuran ammattimerenkulussa, hän on myös harrastanut paljon merimiesten perinteisiä köysitöitä.

Kurssin pääaihe oli yksinkertaisten rihmosten ja pleissausten tekeminen kolmilyötyihin köysiin. Jokainen osallistuja sai tehdä metrin köydenpätkään sekä pleissatun silmukan, että pleissata köyteen kiinni koussin. Halutessaan osallistujat voivat ottaa oman veneensä kiinnitysköydet mukaan ja saada näin harjoitustyöt suoraan hyötykäyttöön. Useampi osallistuja olikin käyttänyt tätä mahdollisuutta hyväkseen.

Tilaisuus keräsi seitsemäntoista osallistujaa, mikä oli kahdelle opettajalle vähän liiankin suuri ryhmä. Totesin, että näin suuren joukon opettaminen asiassa, joka välttämättä vaatii kädestä pitäen opastusta (tässä tapauksessa ihan kirjaimellisesti) vaatii enemmän kuin kaksi opettajaa, jotta osallistujien ei tarvitse odotella turhaan kysymystensä kanssa.

Työpaja oli kokonaisuutena hyvin onnistunut ja osallistujat näyttivät myös viihtyvän oikein hyvin köysitöiden parissa. Lasse lupasi järjestää jatkokurssin, jossa aiheena köydestä tehtävät koriste-ja käyttöesineet kuten matot, pannunalukset ja heittoliinapainot.

Uskallan luvata, että tämän ensimmäisen kurssin kokemusten rohkaisemana liitämme tämän köysikurssin vakio koulutusohjelmamme. Tapaamisiin siis tämän aiheen kanssa viimeistään keväällä 2017.

Ari Mäkelä

koulutuspäällikkö

Brunssi venekerholla oli menestys

Laurinlahden Venekerholla järjestettiin sunnuntaina 7.2.2016 kokeiluluontoisesti sunnuntai brunssi. Brunssi järjestettiin yhteistyössä Pitopalvelu Huplin kanssa. Tapahtuma myytiin loppuun ja hyvästä ruuasta oli nauttimassa lähemmäksi kuutisenkymmentä ihmistä.

Brunssi oli avoin myös muille kuin Laurinlahden Venekerhon jäsenille. Osanottaja joukko olikin kirjava, mm. ensikesänä venekerholla toisensa saava pariskunta, useampia kerhon jäsenyyttä harkitsevia, venekerhon lähellä asuvia ja tietysti kerhomme jäseniä.

Tapahtuman maksoi jokainen osallistuja ja siitä ei aiheutunut kuluja kerholle. Myös kerhotalon siivous kustannettiin osallistumismaksuista.

Palaute brunssista oli 99% positiivista. Vastaavia tapahtumia toivottiin lisää, erityisesti Isänpäväksi. Moni ehdotti kahden kattauksen tilaisuutta, jolloin mukaan mahtuisi enemmän ihmisiä. Runsas ruokatarjonta ja ruuan laatu sai paljon kiitosta. Hintaa pidettiin toissijaisena, jos se oli linjassa tarjontaan. Ja kieltämättä allekirjoittaneenkin mielestä ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.

Tapahtuman järjestelystä vastasi Laurinlahden Venekerhon kerhotoimikunta. Kerhotoimikuntamme kaipaa toimintaan uusia aktiivisia kerhomme jäseniä. Tule mukaan ideoimaan ja järjestämään tapahtumia! Suosittelen myös perheen muita jäseniä liittymään jäseneksi. Perheen jäsenten ei tarvitse maksaa liittymismaksua, vain pieni vuotuinen jäsenmaksu. Kerhotoimintaa pyöritetään vapaaehtoisin voimin ja se ei vaadi mitään erityisosaamista. Toimintaan voi osallistua oman ajan ja jaksamisen puitteissa, mutta kokemuksesta tiedän että se imaisee helpolla mukaansa.

Markus Makkonen, Kerhomestari, Laurinlahden Venekerho

kerhomestari@laurinlahdenvenekerho.fi

040 913 2282

Kiina teki ensimmäisen laivastovierailun Suomeen

Aiemmin kitsaasti sotilasvoimistaan kertonut Kiina julkaisi vuonna 2013 kauan kaivattua tietoa armeijansa koosta. Luvuista selvisi, että Kansan Vapautusarmeija on paisunut maailman suurimmaksi asevoimaksi. Sen miesvahvuus koostuu liki 1,5 miljoonasta aktiivisesta sotilaasta.
Allekirjoittanut pääsi näkemään ripauksen tästä sunnuntaina 27.9.2015 Helsingissä. Kiinan merivoimien alukset DDG Jinan, FFG Yiyang ja AOR Qiandaohu kävivät silloin ensimmäisellä laivastovierailulla Suomessa. Mukanaan laivasto-osasto, kaiken kaikkiaan noin 800 sotilasta. Vierailua isännöi Suomen Merisotakoulu.

Kuvat ja teksti: Markus Makkonen