Syksyn viimeinen huoltotyö oli viime viikolla työveneen kiskominen maihin trailer-rampin luota ja asettaminen ylösalaisin pukeille. Onneksi sattui Erkki satamaan, että sain veneen käännettyä.
Verstaan ulkovalojen yhteydessä on yksi kirkas valonheittäjä, joka reagoi liikkeeseen. Ei toiminut. Tarkastin polttimon, oli palanut. Onneksi varastossa oli yksi varapolttimo.
Sitten ainoa tyhjennettävä jätetynnyri, pilssivettä, oli tullut täyteen. Pilssivedet on veneistä tyhjennetty. Tilasin noudon, se toteutui. Tänään tuli lasku. 150€! Haluan keskustella satamatoimikunnan ja veneenomistajien kanssa, onko pilssivedelle todella tarvetta tynnyrikeruulle jäteasemalla. Pilssivesi saattaa sisältää vain normaalia nk. likaa, jonka voi kaataa myös kerhon nurkassa olevaan septialtaaseen. Jos siinä olisi öljyä, se kuuluu muualle. Ja jos veneen pilssissä on säännöllisesti öljyä, sitten on veneessä ilmeinen vika moottorissa, lämmityslaitteissa tms. Tästä voidaan keskustella.
Laitureitten valot on sammutettu, B-laiturin puukantisen osuutta lukuunottamatta. Se johtuu siitä, että ne valot on verstaan sähkökaapissa saman sulakkeen takana kuin verstasrakennuksen ulkovalot. Tähän olisi hyvä saada korjaus.
Tässä muutama esimerkki, että kyllä satamassa talvellakin tapahtuu.

Sitten se merimiestarina.
Vietin ensimmäistä joulua merellä Lontoossa v 1972. Tai oikeastaan joulun aatonaattoa, koska Clio-laivani lähti merelle jouluksi. Laiva oli Millwall Docks -satamanosassa (nykyinen Docklands) ja laivalla oli päätetty syödä jouluateria aatonaattona, koska kotimatkalla Helsinkiin oli Pohjanmerellä ennusteissa myrsky. Sen verran kova myrsky, että jouluateriasta ei tulisi mitään.
Merimieskirkko oli mukana pienessä juhlassamme. Joulupukkina toimi pastori Ismo Saarikoski (Pentin veli) ja hänen kaksi alle 10-vuotiasta poikaansa toimivat tonttuina. Jokainen miehistön jäsen sai joululahjapaketin, jotka oli kirkolle toimittanut silloinen Merimieslähetysseura. Paketeissa oli tavallisesti esimerkiksi itse kudotut sukat, lapaset tai kirja muutamilla makeisilla tai omenalla höystettynä. Paketissa oli myös paketin tekijän joulutervehdys ja yhteystiedot. Pidin aina itsestään selvänä kirjoittaa paketin tekijälle kiitoskirjeen, jossa kerroin kuka oli sen saanut ja mihin laivaan ja missä satamassa. Lisäsin myös kuvauksen joulunvietosta, milloin merellä, milloin jossain satamassa.
Pohjanmerellä olikin myrsky. Siitä on sitten eri tarinansa.
Toivotan kaikille venekerholaisille Hyvää Joulua!