Suuntasimme tuoreen vaimoni kanssa 29.7.2014 häämatkalle autolla Kasnäsiin, josta taxiveneellä kuljimme Rosalan Viikinkikeskuksen kautta Bengtskärin majakalle. Kasnäsissä oli erillinen parkkipaikka varattuna majakalla yöpyjille.
Majakka sijaitsee karulla luodolla aivan ulkomeren laidalla. Sille ei löydy vertaa Pohjoismaissa, se on majakoista korkein ja sen historia on hyvin dramaattinen. Dramatiikkaa tarjoaa vuosisatojen aikana haaksirikkoutuneet laivat ja luodolla käydyt taistelut – niin aseelliset kuin majakan pelastaminen rappeutumiselta.
Majakkaa suunniteltiin pitkään (vuodet 1880-1905), mutta viimein 4. tammikuuta 1905 höyrylaiva Helsingforsin haaksirikko sai vipinää kinttuun. Hangon ja Utön valokeilojen väli oli liian suuri ja aiheuttanut jo liikaa haaksirikkoja ja vaaratilanteita. Varastorakennukset ja tekniset tilat mukaanlukien koko rakennusvaihe kesti vajaat kaksi vuotta. Itse majakka valmistui yhdessä kuukaudessa, joka on hämmästyttävän lyhyt aika ottaen huomioon sen aikaiset rakennustavat ja majakan sijainnin. Majakan ulkokuoren rakennuskivet louhittiin luodon kalliosta käsin.
Majakan historia on todella värikäs ja mielenkiintoinen. Majakan nykyinen emäntä Paula Wilson on kirjoittanut kirjan ”Majakka, koti ja taistelutanner” – joka pitää sisällään mukaansa tempaavia tarinoita majakan elämästä ja historiasta. Kirja avaa mm. majakan suunnittelua, rakentamista, elämää majakan vartijana, sota-aikaa, rappeutumista ja uutta elämää.
Nykyisin majakka on kunnostettu vierailijoiden käyttöön. Majakkaa ylläpitää Paula Wilson yhdessä miehensä kanssa. He asuvat kesät majakalla ja pitävät siitä huolen myös talviaikaan. Luodolle ja majakkaan ei ole sisäänpääsymaksua, mutta karut rantautumisolosuhteet tarkoittavat käytännössä sitä, että rantaan pääsee vain taxiveneellä, jolle on oma laituri. Talvi ja jäät vievät laiturit mennessään, jonka takia vierasvenelaituria ei ole. Majakalla voi yöpyä maksua vastaan, mutta varaus kannattaa tehdä jo vuosi etukäteen, sillä paikka on erittäin suosittu. Vaihtoehtoisesti majakkaan voi tutustua myös päiväretkellä.
Saavuimme majakalle keskipäivällä ja majoituimme sumusireenin hoitajan huoneeseen. Päivällä luodolla oli paljon päivämatkalla olevia turisteja. Heidän lähdettyään paikalle jäi alle kymmenen henkilön porukka yöpyjiä ja henkilökunta. Hälinä muuttui rauhaksi ja tunnelman puolesta olisi voinut kuvitella olevansa 100-vuotta aikaansa jäljessä. Ympärillä kuohuva meri ja tarinat sen armottomuudesta herättivät kunnioitusta merta kohtaan. Ilta ja seuraava päivä kuluivat nopeasti majakan historiaa ja paikkoja tutkien.
Majakalla pääsi yöpyjänä liikkumaan vapaasti. Illalla sai nauttia auringon laskusta niin luodolla kuin majakan tornissa. Luodolla on myös Suomen pisimpään palamattomana pysynyt sauna, jonne jokaisella yöpyjällä oli oma vuoro. Ei ihme että sauna ei ollut palanut, sillä sekin oli muurattu luodon kalliosta pilkotuista kivistä. Majoitukseen kuului myös viimeisen päälle kaikki maittavat ruuat, kahvit yms. Paluumatka sujui samaisella taxiveneellä.
Käytännössä kahden päivän retki tuntui vuosisatojen pituiselle. Vaikka en ole itse erityisesti historiasta kiinnostunut, koukutti tämä paikka minut kyllä todella. Ihan kuin olisi päässyt tutustumaan elokuvan lavasteisiin käsikirjoituksen kanssa. Tässä käsikirjoitus oli kirja ja lavasteet todellinen tapahtumapaikka. Suosittelen lämmöllä!
Markus Makkonen
Majakan kotisivut: www.bengtskar.fi
Kirja: Paula Wilson, Majakka, koti ja taistetanner, ISBN: 978-951-50-1204-3 Saatavina majatalta tai mm. Suomalaisesta kirjakaupasta